Katsoin eilen Olgan kotona ja tulin vain pahalle tuulelle. En tiedä miksi, mutta ihan kaikki siinä ohjelmassa ärsytti. En ole oikeastaan koskaan kateellinen, joten kateutta se ei kai voinut olla.
Eniten ärsytti kohtaus, jossa Olga teki ruokaa lastensa kanssa ja antoi mielestäni liian pienen lapsen rikkoa kanamunan soijapihvitaikinaan. Ja vaikka se muna rikkoutui juuri niin kuin sen odottikin rikkoutuvan, eli munan kuoren palasia oli varmasti siellä pihvitaikinassa, niin Olga vaan kehuu lastaan. Kyllä sapetti, ja keksin heti syyn miksi.
Meillä sama tilanne olisi mennyt niin, että pitkän taistelun jälkeen olisin antanut lapsen rikkoa munan mureketaikinaan. Sitten kun siinä olisi käynyt noin, niin olisin sanonut: "Kato nyt mikä sotku. Mähän sanoin, että sä et vielä osaa. Nyt tässä menee taas puolet kauemmin, kun mä joudun nyppii noi kuoret tuolta. Ois vaan pitäny ite tehä tääkin." Kummankohan kanssa lapsi mieluummin kokkaa, Ylvan vai Olgan?
Taidan siinä kohti kuitenkin olla kateellinen, mutta entä kaikki muu? Mikä niissä asioissa voi ärsyttää tai aiheuttaa kateutta, mitä ei ikinä haluaisi itselleen? Kaikki siinä ohjelmassa näkyvä oli "retrohipisti" täydellistä, oli vanhaa ja tuunattua. Talon tyyli oli kaukana tyylistä jolla oman taloni sisustaisin, jos sellaisen omistaisin. Enkä ikinä haluaisi asua niin korvessa ja viljellä omaa ruokaani, jo pelkkä ruoholeikkaamisen ajattelu ahdistaa...
Silti tuntui erityisen pahalta, kun Olga haki kasvihuoneesta itse kasvattamansa kurkkua, laittoi sen puoliksi ja antoi lapsille syötäväksi. Tuntui, että se oli suuri rakkauden teko. Jos minä ostan Prismasta suomalaisen kurkun (vaikka se on talvella kalliimpaa kuin Espanjalainen) ja puolitan sen lapsilleni, niin ei siitä kyllä rakkauden teko tule mieleen.
Kyllä olen kateellinen ja niin isosti, etten koskaan aiemmin elämässäni ole ollut. Ja ihan naurettavaa tästä tekee se, että en ole yhtään tuollainen "retrohippi maanviljelijä" enkä edes haluaisi olla. Ehkä se kateus kumpuaa juuri siitä. Miten joku voi elää noin, näyttää noin hyvältä ja vielä nauttia siitä? Samalla olemalla se täydellisen pitkäpinnainen äiti, joka pelkää vähemmän sotkua kuin lapsen kokeilunhalua. Eikä siinä vielä kaikki: Olga on vielä kasvissyöjä eli pelastaa planeettaa myös sillä tavoin. Itse olen vihreä tällä hetkellä vain kasvoilta paistavan kateuden kautta.
En uskalla katsoa enää yhtään jaksoa Olgaa. Kyllä minä siitä niin katelliseksi tulin. Naispuoliseksi mielensäpahoittajaksi - ja kuka sellaiseksi nyt haluaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti