Kuules nyt Putin!

Ihan kun tässä nyt ei olisi tarpeeksi huolia muutenkin, niin etkös sinä Putin keksi sukellusveneillä meidän vesille ja lietsoa sotaa. Nyt on kuule Putin niin väärä aika tällaiselle! Silloin kun asuin vielä vuokralla niin olisi sopinut paljon paremmin. Nyt jos tulee sota, niin kuka tämän asunnon ostaa? Olen turhaan virunut velkavankeudessa siinä toivossa, että eläkepäivinä on muutakin syömistä kuin kaurapuuro. Ja nyt meinaat laittaa mut kaurapuurolle ennen aikojaan. Ei käy!

Voisitko nyt hilata ne sukellusveneesi ihan johonkin muuhun suuntaan. Kyllä tässä on kuule Putin kaiken näköisiä huolia ilman sotiakin. Ainainen huoli lapsista ja siitä tekikö oikein vai väärin. Saiko poika traumoja siitä, että äiti veti itku-potku-raivarit silloin kun poika ei päässyt pelaamaan turnauksessa ekaan peliin. Koska oltiin myöhässä. Koska äidille ei tullut mieleen, että myös 7-vuotiaiden jalkapallopeleissä hiotaan pelistrategioita puoli tuntia ennen peliä. Ja paikalla pitää olla siksi puoli tuntia aikaisemmin, vaikka missään siitä ei tietenkään tiedoteta.

Ja Putin oikeesti; mitä meinasit seuraavaksi? Lennellä taas vähän meidän ilmatilassa? Ymmärrätkö, että mun stressin sietokyky on jo ylitetty. Meillä on töissä yt-neuvottelut. Se on iso asia. En pysty enää käsittelemään sodan uhkaa. Ja mulla on tytärkin. Ja tyttäret vasta huolta tuottaakin; Entä jos se ei hyväksy itseään sellaisena kun se on? Entä jos sille tulee anorexia tai se on muuten vaan onneton? Entä jos se menee naimisiin väärän miehen kanssa? Tai tulee raskaaksi ennen aikojaan tai ei tule koskaan raskaaksi? Onko sulla tytär Putin? Tiedätkö, mistä mä puhun?

Niin, että jos meinasit vaan pelotella, niin voidaanko sopia, että et just nyt pelottelisi? Pelottelisit vasta sitten, kun meidän yt:t on ohi tai tarkemmin ajatellen vasta sitten kun mun lapset on jo aikuisia. Lapsilla kun on aina joku kriisi päällä ja mä stressaan niistä kuitenkin liikaa.

Jos taas meinasit sotia, niin voisitko sotia jonkun muun kanssa? Tai jos välttämättä haluat sotia meidän suomalaisten kanssa, niin sodi pelkästään perussuomalaisten kanssa - ne on sellasta sopivasti isänmaallista porukkaa. Ja niitä on aika vähän ja ne taitaa olla aika iäkkäitäkin. Se on heittämällä voitettu se sota. Niin ja Putin, jos sitten ilmottelet ajoissa millon meinaat ruveta sotimaan, niin me tavalliset vähemmän isänmaalliset ihmiset keritään alta pois.

Olisko tää tällä sovittu Putin? Ei enää Iltalehden otsikoita, että Suomi valmistautuu sotaan, eihän? Mulla ei vaan oikeesti pää kestä just nyt. Kyllähän sä tiedät millasta se joskus on. Ei mulla muuta. Sori, että olin aika kiukkunen tossa alussa. On ollu vähän pinna kireellä viime aikoina...

Siivouspäivä päättyy kaksintaisteluun

Vietin tänään siivouspäivää ja siinä meni; yllätys, yllätys koko päivä. Kun olin vihdoin saanut urakan loppuun mietin, että on pakko avata vessan lavuaarin putki, koska lavuaari on ruvennut vetämään tosi huonosti. Osa osalta irrottelin putken osia ja aina kun tuli uusi osa kohdalle, jonka sisältä löytyi ällöttävää mömmöä ja hiuksia huusin ääneen yök. Todella vastenmielistä ja ällöttävää hommaa. Siitäkin huolimatta puhdistin samalla lattiakaivon, jonne se putki vei. Sankariteko sanoisin.

Kun osat oli pesty, ei minulla ollut pienintäkään hajua missä järjestyksessä ne laitetaan takaisin. Loputtomalta tuntuvan raadannan ja hillittömän kiroilun jälkeen sain lopulta putken takaisin paikalleen. Eikä yhtäkään osaa jäänyt yli! Vessa sen sijaan oli karmean näköinen; sitä mömmöä oli pitkin lattioita. Päätin lopuksi kuurata koko vessan oikein kunnolla.

Illalla istun pöntöllä ja siinä samalla ihailen puhtauttaan kiiltävää vessaa. Äkkiä katseeni osuu lattiakaivon ritilän reunalle. Teräksisen ritilän päälle on jäänyt kuitenkin yksi ällöttävä viemäri kökkö. Mutta miten se on mahdollista? Minähän käytännössä kiillotin koko vessan. Nousen pöntöltä ja menen lähemmäksi. Se liikahti! Ei oikeesti voi. Katson vielä lähempää: Sillä on tuntosarvet. Ei vittu, oikeesti! Miten on mahdollista, että täällä on joku viemäristä tullut öttiäinen lattialla juuri silloin kun  meidän lattiakaivo uhkuu puhtauttan? Koko vitun päivän olen siivonnut ja sitten siellä joku kaiffari heiluttelee tuntosarvia mun kiillotetun lattiakaivon ritilän päällä!

Vai siivosinko mä ton kaverin safkat pois ja se ryömi sieltä putkesta kattomaan mihin sen safkat hävis? Ne kököt, jota sieltä lattiakaivosta tuli ulos kun siivosin sitä oli aika saman muotosia kun tuo, joka tuossa heiluttelee tuntosarviaan. Jospa se mömmö mitä sieltä viemäristä kaivoin oli pesä ja ne kökkäreet sen suku. Ne vaan nukku niiden mömmö sängyissä eikä huomanneet, että joku mättää niitä pinkeillä kumihanskoilla muovipussiin. Tämän kaiffarin on parempi olla suvun viimeinen ja sille tuli lähtö nyt!

Lähden etsimään asetta. Kiireessä ja paniikissa en keksi muuta kuin harjan ja rikkalapion. Tökkäsen harjalla. Se kääntyy ympäri ja leikkii kuollutta. Katson lähempää. Tuntosarvet liikkuu vielä. Ei ole torakka; on liian pieni, liian lyhyet tuntosarvet ja väärän värinen. Lyön sitä harjalla. Ei kuole. Otuksella on kova kuori ja harja on kai liian pehmeä tappavaksi aseeksi. Nappaan kaiffarin rikkalapioon ja sen tarkemmin ajattelematta heitän sen vessanpönttöön. Vedän äkkiä. Huku paskiainen!

Sitten mietin. Kaipa tuo on osannut uida ennenkin, kun se on meidän lattiakaivosta kuiville selvinnyt. Voi helevetin helvetti! Taisin juuri hävitä ekan erän. Huomenna haen kaupasta sen sortin kodinputkimiehen, että se kaveri ei siitä kylvystä selviä. Se on sitten hasta la vista beibi!